Kuulemme myös, miten Poriin syntyi 200 miljoonan euron TNT-tehdasinvestointi. Päivän aikana puntaroidaan myös Suomen digitaalista huoltovarmuutta, kriittisen infrastruktuurin suojaa ja energian toimintavarmuutta sekä puolustusteollisuuden ja siviiliyhteiskunnan yhteistyötä. Keskeinen kysymys on, voiko puolustusteollisuus olla Suomelle kasvun ja hyvinvoinnin lähde – ja mitä muutoksia se käytännössä vaatisi.
Päivän juontavat Katri Makkonen ja Laura Saarikoski.
Suuren Turvallisuuspäivän ohjelma tiistaina 24.6. Raatihuoneenpuiston lavalla.
Suomen ja Euroopan turvallisuuden nopea heikkeneminen on johtanut siihen, että Euroopassa valmistetaan entistä nopeammin ja entistä enemmän aseita. Yksi vastaus asetuotannon uusiin vaatimuksiin, 200 miljoonan euron TNT-tehdas, nousee Porin lähelle Noormarkkuun. Tässä keskustelussa tarjotaan kolme näkökulmaa siihen, miksi 200 miljoonan euron investointi räjähdetehtaaseen syntyi juuri Poriin ja mitä seurauksia sillä on.
Sara Kajander, Yksikönjohtaja, Puolustusministeriö
Joakim Westerlund, Toimitusjohtaja, Forcit
Lauri Inna, Porin kaupunginjohtaja
Ukrainan sota on osoittanut, kuinka nopeasti sodankäyntiin liittyvä teknologia kehittyy. Mitä tämä tarkoittaa taistelukentällä ja mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle ja eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle? Miten suomalaiset toimijat pysyvät kehityksessä mukana? Nato-jäsenyys mahdollistaa suomalaisen puolustusteollisuuden pääsyn isoile markkinoille, mutta mitä Suomelta vaaditaan, että yritykset ovat jatkossa kilpailukykyisiä maailmalla?
Kenraalimajuri Jari Mikkonen, Sotatalouspäällikkö, Puolustusvoimat
Viivi Berghem, Ukrainaan erikoistunut toimittaja, Yle
Petri Reiman, Johtaja, Puolustus- ja kyberturvallisuusliiketoiminta, INSTA
Venäjän hyökkäyssota on osoittanut, että uusia puolustusteollisuuden ratkaisuja tarvitaan nyt viikoissa, ei vuosissa. Keskustelussa pohditaan, sopiiko uusien pienten firmojen startup-henkinen kokeilu ja yrittäjämäinen riskinotto puolustusalalle, jossa perinteisesti on arvostettu luottamusta ja varmuutta. Mitä mahdollisuuksia tämä tuo? Entä minkälaisiin ongelmiin törmätään ja millaista kulttuurinmuutosta se Suomessa vaatisi?
Jussi Holopainen, Toimitusjohtaja, Summa Defence
Sauli Eloranta, Varatoimitusjohtaja, VTT
Hanna Räsänen, Kansanedustaja, Puolustusvaliokunnan jäsen (kesk)
Kenraalimajuri Tero Ylitalo, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja
Suomen huoltovarmuusosaamista käydään ihmettelemässä ympäri maailmaa, mutta miten on digitaalisen huoltovarmuuden laita? Digitaalista huoltovarmuutta ei voi varastoida siiloon, joten mikä on viranomaisen rooli ja yrityksien vastuu yhä digitalisoituvassa tekoälymaailmassa? Ja miksi sinun salasanasi voi olla Suomen puolustuksen heikko lenkki?
Janne Känkänen, Toimitusjohtaja, Huoltovarmuuskeskus
Markus Asikainen, Turvallisuus- ja puolustussektorin liiketoimintajohtaja, Gofore
Hanna Kivelä, Toimitusjohtaja, Fujitsu Finland, Digipoolin puheenjohtaja
Anssi Kärkkäinen, Ylijohtaja, Kyberturvakeskus, Traficom
Peter Sund, Toimitusjohtaja, Kyberala ry
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen haastaa suomalaiset pohtimaan, minkä tulee muuttua asenteissa nyt, kun olemme Natossa. Suomalaiset eivät enää voi jättäytyä kansainvälisistä konflikteista syrjään, vaikka ne tapahtuisivat kaukana omilta rajoiltamme. Mitä tämä tarkoittaa? Paneelissa syvennetään teemaa.
Esa Pulkkinen, Kansliapäällikkö, Puolustusministeriö
Jukka Kopra, Kansanedustaja, Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja (5/2025 asti), kok
Hanna Holopainen, Kansanedustaja, Puolustusvaliokunnan jäsen, vihr
Annukka Ylivaara, Everstiluutnantti, Turvallisuuskomitean yleissihteeri
Iberian niemimaa pimeni valtaisan sähkökatkon myötä, mutta voisiko sama tapahtua Suomessa? Sähkö ja energia ovat osa huoltovarmuuden perustaan kuuluvaa kriittistä infrastruktuuria. Niiden toimiminen vaatii saumatonta julkisen sektorin ja yritysten yhteistyötä. Yritykset ovat nostaneet varuatumistasoaan, mutta mihin se riittää? Entä voisiko muu Eurooppa ottaa Suomelta oppia huoltovarmuudesta?
Markus Rauramo, Toimitusjohtaja, Fortum
Janne Känkänen, Toimitusjohtaja, Huoltovarmuuskeskus
Everstiluutnantti Annukka Ylivaara, Turvallisuuskomitean yleissihteeri
EU:ssa aseisiin käytetyn rahan määrä on noussut rajusti, mutta miten yhteiskunta voisi hyötyä siitä myös rauhan aikana? Jotta näin kävisi, puolustusteollisuuden pitäisi ymmärtää siviilipuolen tarpeet ja teknologian kehitystavat. Mitä siviilit ja sotilaat voivat oppia toisiltaan – ja miten näitä innovaatioita voidaan saada kaupaksi myös Suomen ulkopuolelle?
Kari Renko, Strategisten hankkeiden johtaja, Patria ja insinöörikenraalimajuri (evp)
Kirsi Kokko, Ohjelmajohtaja, Puolustus ja digitaalinen resilienssi, Business Finland
Esa Pulkkinen, Kansliapäällikkö, Puolustusministeriö
Flashback Kylmä sota ja 1980-luku! Suurvallat kisaavat jälleen avaruudesta. Tällä kertaa pelissä mukana on myös Suomi, jolla on kasvava avaruusklusteri, jonka osaaminen on jo maailman huippua. Keskustelussa tarkastellaan avaruusteknologian kehitystä, sen vaikutuksia siviiliyhteiskuntaan ja puolustukseen, sekä Suomen mahdollisuuksia. Paneelissa pohditaan myös tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden roolia avaruustutkimuksessa ja -puolustuksessa, sekä geopoliittisen tilanteen vaikutuksia avaruusstrategioihin.
Seppo Aaltonen, Pohjoismaiden ja NATO-yhteistyön johtaja, ICEYE
Antti Korpi, Apulaisturvallisuusjohtaja, Puolustusministeriöstä, Avaruustilannekeskus
Heidi Kuusniemi, Professori, paikantamisteknologiat ja -järjestelmät, Vaasan yliopisto
Kuva: Martti Salmi/Unspalsh
